Kirjallisia ja arkistolähteitä

Arkistot

Väinö Raitio -arkisto Kansalliskirjastossa COLL.592
Sisältää sävellyskäsikirjoituksia, oopperalibrettoja, kirjeitä, postikortteja ym.
Luettelo kokoelman sisällöstä
Aineistoluettelo
Digitoituja käsikirjoituksia Doria-tietokannassa

Yleisradion nuottiarkisto Kansalliskirjastossa COLL.790
Raition käsikirjoitukset kansioissa COLL.790.116 – COLL.790.120
Sisältää sävellyskäsikirjoituksia
Luettelo kokoelman sisällöstä

Helsingin kaupunginarkisto, Helsingin kaupunginorkesterin käsikirjoituspartituurit
Sisältää sävellyskäsikirjoituksia
Luettelo kokoelman sisällöstä

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian nuotistossa olevat Raition sävellyskäsikirjoitukset

Kirjallisuutta

Elovaara, Raili 2005. ”Runot Väinö Raition säveltäjäkuvassa”. Musiikki 4: 69-84.

Gothóni, Maris 2005. ”Monisärmäinen Väinö Raitio”. Musiikki 4: 9-17.

Hako, Pekka & Lehtonen, Tiina-Maija 1987. Kuninkaasta kuninkaaseen. Suomalaisen oopperan tarina. Juva: WSOY.

Heiniö, Mikko; Jalkanen, Pekka; Lappalainen, Seija & Salmenhaara, Erkki 1994. Suomalaisia säveltäjiä. Helsinki: Otava.

Isolammi, Hanna 2007. Väinö Raition Antigone op. 23 esimerkkinä suomalaisesta 1920-luvun musiikin modernismista. Pro gradu. Helsingin yliopisto; musiikkitiede.

Isolammi, Hanna 2019. Väinö Raition orkesteriteosten modernismi ja sen vastaanotto 1920-luvun Helsingissä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto; musiikkitiede.

Kivimaa, Arvi 1974. Kasvoja valohämystä. Helsinki: Otava.

Lampila, Hannu-Ilari 1997. Suomalainen ooppera. Porvoo: WSOY.

Lappalainen, Seija 1994. Tänä iltana yliopiston juhlasalissa: musiikin tähtihetkiä Helsingissä 1832-1971. Helsinki: Yliopistopaino.

Lappalainen, Seija 2005. ”Väinö Raitio ja Poul Knudsen”. Musiikki 4: 60-68.

Lähdetie, Ismo 1986. ”Rakenne ja muutos Väinö Raition sävelrunoelmissa Nocturne op. 17 ja Puistokuja op. 29”. Suomalainen musiikkikulttuuri: rakenne ja historia: Suomen akatemian musiikintutkijoiden symposium Jyväskylässä 1.-3.7.1985. Helsinki: Helsingin yliopisto, Musiikkitieteen laitos. 37-46.

Lähdetie, Ismo 1990. ”Musiikin modernismin tyylilliset aspektit: Johdatus Väinö Raition sävelrunoelman Puistokuja modernismiin”. Tutkielmia suomalaisesta modernismista. Toim. Tuija Takala & Juha Hyvärinen: Turku: Turun yliopisto. 199-222.

Lähdetie, Ismo 1991. ”Väinö Raitio – suomalainen modernisti”. Musiikki 1-2: 30-47.

Lähdetie, Ismo 1993. Tutkielma orkesterikoloristi Väinö Raition säveltäjäkuvasta. Lisensiaatintyö. Turun yliopisto; musiikkitiede.

Maasalo, Kai 1969. Suomalaisia sävellyksiä II. Melartinista Kilpiseen. Porvoo: WSOY.

Maasalo, Kai 1980. Radion sinfoniaorkesterin viisi vuosikymmentä 1927-1977. Helsinki: Yleisradio.

Marvia, Einari & Vainio, Matti 1993. Helsingin kaupunginorkesteri 1882-1982. Juva: WSOY.

Ranta, Sulho 1945. Suomen säveltäjiä puolentoista vuosisadan ajalta. Porvoo: WSOY.

Rautavaara, Einojuhani 1951. Prinsessa Cecilia: (5-näytöksinen ooppera, säveltänyt Väinö Raitio, libretto Huugo Jalkasen). Laudaturtutkielma. Helsingin yliopisto; musiikkitiede.

Rautavaara, Einojuhani 1978. ”Raitio, Väinö”. Otavan iso musiikkitietosanakirja. Keuruu: Otava. 665-666.

Salmenhaara, Erkki 1999. ”Raitio, Väinö”. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Salmenhaara, Erkki 2000. ”Väinö Raitio ja Yrjö Kilpinen”. Hundra vägar har min tanke. Festskrift till Fabian Dahlström. Toim. Glenda D. Goss, Kari Kilpeläinen, Pirkko Moisala, Veijo Murtomäki & Jukka Tiilikainen. Helsinki: WSOY. 178-190.

Salmenhaara, Erkki; Haanpää, Ritva & Poroila, Heikki 2002. Väinö Raitio. Helsinki: Finnish Music Information Centre.

Suutela, Hanna 2005. ”Ylhäisiä vai alhaisia naisia? Väinö Raition oopperoiden vastaanoton problematiikkaa librettojen tarjoamien ihmiskuvien näkökulmasta”. Musiikki 4: 52-59.

Urponen, Ville 2005. ”Väinö Raition urkumusiikista ja ajan suomalaisesta urkukulttuurista”. Musiikki 4: 84-97.

Väinö Raition sävellyskäsikirjoitukset (doria)

Kansalliskirjaston doria-tietokannassa sijaitseva kokoelma sisältää Väinö Raition (1891–1945) sävellyskäsikirjoituksia. Alkuperäiset teokset sijaitsevat Kansalliskirjaston Käsikirjoituskokoelmassa pääosin Väinö Raition arkistossa (COLL. 592). Sävellyskäsikirjoitusten luettelointi ja digitointi on toteutettu Suomen Säveltäjät ry:n tuella.

Linkki kokoelmaan.